Kunnanjohtajat entistä useammin sosiaalisessa mediassa
11.12.2019 06:00:00 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kunnanjohtajat entistä useammin sosiaalisessa mediassa
Kuusi kunnanjohtajaa kymmenestä, 60 %, toimii työroolissaan sosiaalisessa mediassa. Viime vuonna luku oli 48 %. Tieto selviää Kuntaliiton verkkoviestinnän ja sosiaalisen median käytön kyselystä, joka toteutetaan vuosittain.
- Johtaminen on yhä suuremmissa määrin myös esilläoloa ja toimintaa sosiaalisessa mediassa, myös kunnissa, toteaa Kuntaliiton verkkopalveluiden kehityspäällikkö Tony Hagerlund.
43 % kunnanjohtajista toimii työroolissa Facebookissa ja 37 % Twitterissä. Nämä ovat kunnanjohtajien käytössä suosituimmat some-kanavat. Myös Instagram (14 %) ja Youtube (10 %) ovat monilla käytössä.
Facebook on edelleen yleisin kuntien käyttämä sosiaalisen median kanava, mutta Instagram nousi YouTuben ohi toiseksi käytetyimmäksi sosiaalisen median kanavaksi. Molempia käyttää enemmän kuin kaksi kuntaa kolmesta. Useimmiten sosiaalisen median käytöllä tavoitellaan joko nykyisiä tai tulevia kuntalaisia.
Nuorisotoimi ja kulttuuri- sekä kirjastotoimi ovat kuntien toimialoista aktiivisimmin sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median käyttö osana kunnan viestintää on myös eri toimialoilla jatkuvassa kasvussa.
Valtuustokokouksia voi seurata entistä useammin
Lähes puolet kunnista (46 %) tarjoaa kuntalaisille mahdollisuuden seurata valtuuston kokousta suorana lähetyksenä verkon välityksellä. Kokouksia striimaavien kuntien määrä on kasvanut kahdessa vuodessa noin kolmanneksella.
- Kasvua syntyy luultavasti osin, koska uudet valtuustot ovat tehneet linjauksia uudelle valtuustokaudelle. Kokouksien striimaaminen on myös aiempaa helpompaa ja huokeampaa. Lisäksi tämä on keino lisätä avoimuutta, toteaa Hagerlund.
Erillisten mobiilisovellusten määrä pysyy ennallaan
Noin kolmanneksella (34 %) kunnista on käytössä erillinen mobiilisovellus. Sovellusten määrä on pysynyt ennallaan viimeisen neljän vuoden ajan.
Sen sijaan yli puolet (54 %) kunnista on uusimassa julkisia verkkopalveluitaan. Määrä on kasvanut aiemmista vuosista. Responsiivisuuden eli eri päätelaitteiden vaatimukset on huomioinut verkkopalveluiden suunnittelussa 77 % kunnissa, ja lisäksi 18 % on huomioinut eri päätelaitteet osittain.
Julkisen hallinnon verkkopalveluiden tulee olla saavutettavia viimeistään syyskuussa 2020. Tällä hetkellä noin puolet kyselyyn vastanneista kunnista sanoo palveluidensa olevan teknisesti joko hyvällä tai direktiivissä edelletyllä tasolla. Käyttöliittymän, sisällön ja liitteiden suhteen tilanne on huonompi.
- Uusien verkkopalveluiden tulee olla saavutettavia jo julkaisuhetkellä ja vanhempien ensi vuoden syyskuussa. Kunnissa on aloitettu työt tähän liittyen, mutta paljon on vielä tehtävää, korostaa Kuntaliiton viestinnän asiantuntija Riikka Komu.
Kuntaliiton verkkoviestinnän ja sosiaalisen median kyselyyn vastasi 182 kuntaa, vastausprosentti oli 58,5. Suurissa kaupungeissa kyselyyn vastattiin ahkerammin kuin pienissä kunnissa.
Lisätietoja:
Tony Hagerlund, verkkopalveluiden kehityspäällikkö, 050 526 2158
Riikka Komu, viestinnän asiantuntija, 044 543 1987
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tony Hagerlundverkkoviestintäpäällikkö
Puh:+358 50 526 2158tony.hagerlund@kuntaliitto.fiMediapuhelin toimittajille arkisin klo 9-15 Medietjänstnummer för journalister vardagar kl. 9-15: 050 340 9977Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Skolskjutsar kostar kommunerna nästan 249 miljoner euro – i små kommuner skjutsas nästan hälften av eleverna19.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande
År 2024 använde kommunerna närmare 249 miljoner euro på skolskjutsar inom förskoleundervisningen och den grundläggande utbildningen. Omkring 105 000 elever får skolskjuts. Antalet elever som får skolskjuts har minskat med cirka 10 000 på tio år. Kommunförbundets enkät om skolskjutsar besvarades av 221 kommuner, så resultaten ger en utförlig bild av läget i fråga om skolskjutsar i Finland. ”Skolskjutsar är i många kommuner nödvändiga för att göra skoldagen möjlig. Skolskjutsarna säkerställer att eleverna kan komma till skolan på ett tryggt sätt oberoende av boningsort”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid Kommunförbundet.
Koulukuljetukset maksavat kunnille lähes 249 miljoonaa euroa – pienissä kunnissa lähes puolet oppilaista kuljetuksessa19.3.2026 02:00:00 EET | Tiedote
Kunnat käyttivät vuonna 2024 lähes 249 miljoonaa euroa esi- ja perusopetuksen koulukuljetuksiin. Kuljetuksissa on noin 105 000 oppilasta. Kuljetusoppilaiden määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa noin 10 000 oppilaalla. Kuntaliiton koulukuljetuskyselyyn vastasi 221 kuntaa, joten tulokset antavat kattavan kuvan koulukuljetusten tilanteesta Suomessa. ”Koulukuljetukset ovat monessa kunnassa välttämätön osa koulupäivän mahdollistamista. Niillä varmistetaan, että oppilaat pääsevät kouluun turvallisesti asuinpaikasta riippumatta”, sanoo erityisasiantuntija Mari Sjöström Kuntaliitosta.
De sex största städerna utvecklar arbete mot rasism – enkätresultat visar praxis och utvecklingsbehov15.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande
I Finlands sex största städer, Helsingfors, Esbo, Tammerfors, Vanda, Åbo och Uleåborg, pågår mångsidigt arbete mot rasism. Det ingår i allt från strategier till tjänster i vardagen. Resultaten från en enkät visar olika praxis som städerna tillämpar för att främja likabehandling. Resultaten visar också att arbetet för att förebygga rasism och diskriminering är en långsiktig process och att det fortfarande finns mycket som behöver utvecklas. – Det var viktigt att göra en sammanställning av god praxis, eftersom motsvarande material om de sex största städerna inte har samlats in tidigare. Samtidigt kan vi lära av varandra och utveckla arbetet tillsammans, säger Fanni Tainio, nätverkssakkunnig vid Finlands Kommunförbund.
Kuutoskaupungeissa kehitetään rasisminvastaista työtä – selvitys kokosi yhteen kaupunkien hyviä käytäntöjä15.3.2026 02:00:00 EET | Tiedote
Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa, Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla, Turussa ja Oulussa, tehdään monipuolista rasisminvastaista työtä strategiatasolta arjen palveluihin. Ensimmäistä kertaa koottu selvitys nostaa esiin useita käytäntöjä, joilla yhdenvertaisuutta edistetään kaupungeissa. Samalla tulokset muistuttavat, että työ rasismin ja syrjinnän ehkäisemiseksi on pitkäjänteinen prosessi ja kehittämistarpeita on edelleen paljon. – Hyvien käytäntöjen kokoaminen on tärkeää, koska vastaavaa aineistoa kuutoskaupungeista ei ole aiemmin kerätty. Samalla voimme oppia toisiltamme ja kehittää työtä yhdessä eteenpäin, kertoo verkostoasiantuntija Fanni Tainio.
Krympande elevantal en utmaning för ordnandet av grundläggande utbildning – Kommunförbundet förespråkar samarbete och undervisning via fjärruppkoppling12.3.2026 10:19:00 EET | Pressmeddelande
Antalet grundskoleelever kommer fram till 2030-talet att minska med uppskattningsvis 96 000 elever. Samtidigt ökar andelen elever med ett främmande språk som modersmål. Förändringarna i elevantalet inverkar i hög grad på ordnandet av den grundläggande utbildningen i kommuner på olika håll i landet. För att säkerställa tillgängligheten behövs många olika åtgärder – det finns ingen enskild, enkel lösning. Kommunförbundet lyfter särskilt tre teman som framtida lösningar: ett ökat samarbete mellan utbildningsanordnare, gemensam undervisningspersonal och kompetensutveckling samt undervisning via fjärruppkoppling. – Förändringarna i elevantalet tvingar oss att se över hur den grundläggande utbildningen kan ordnas på ett nytt sätt. Samtidigt måste vi se till att undervisningen är av hög kvalitet och tillgänglig i alla delar av landet, säger Irmeli Myllymäki, direktör för utbildningsfrågor vid Kommunförbundet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme